Ukon ruokaympyrä

Uuden hevosen kanssa olen päässyt taas ihan uudelleen pohtimaan hevosen ruokintaa. Siinä missä Fifin ruokia hallitsi puhkuri ja yritys pitää hengitystiet kunnossa ja oireet kurissa, on uuden pojan kanssa ihan muut jutut etusijalla. Filppus oli lihasköyhä, mutta pyöreä, kun Ukko on lihasköyhä ja laiha. Filppus oli tasainen, ei laiska, muttei koskaan kuuma. Ukko taas on hidas kyllä, mutta kuumuvaa sorttia. Lisäksi molemmilla pojilla on nivelongelmansa, Fifillä vanhuuden tuomaa ja Ukolla ihan todetut kinnerpatit.

Mikä puuttuu? Kerros rasvaa kylkiluiden päältä nyt ihan ekana...

Ruokinnan pohjana on tietysti hyvä heinä. Tallin puolesta tarjolla on 10kg ja Ukolle on kustannettu pari lisäkiloa. Määrä kuulostaa isolle hevoselle ehkä vähältä, mutta enempää on turha antaa, kun mister ei nytkään syö kaikkea viimeistä kortta myöten. Etenkin karsinassa hän polkee yöllä kuulemma hyvän määrän alusten sekaan, tarhassa hävikkiä tulee hieman vähemmän.

Väkirehuna on toiminut Raving Peacemaker, joka ei ehkä aja nyt ihan tarkoitustaan, kun massaa pitäisi saada reippaasti lisää. Niinpä tutkailin muita kaurattomia väkirehuja ja päädyin kokeilemaan Eggersmanin Struktur Equichamp mysliä, jonka pitäisi sopia hyvin laihoille hevosille ja hoitaa myös vatsaa. Mysli sisältää nimittäin elävää Yea-Sacc -hiivaa.

Mysli oli ensisilmäykseltä laadukkaan oloista ja siinä oli melko vahva, tuore tuoksu. Nyt kokeillaan säkin tai parin verran ja mietitään sitten eteenpäin. Hevonen saa näin alkuun litran peacemakeria ja litran tätä mysliä päivässä, kun tuo loppu peacemaker pitää kuitenkin syöttää pois. Tuleepahan samalla rauhallinen siirtyminen uuteen rehuun. Sitten katsotaan miltä tuntuu vaan tällä rehulla ja tehdään päätöksiä sen mukaan. Eggersmanin rehut eivät ole helpoiten saatavissa, tämän ensimmäisen satsin tilasin zooplussalta. Voisi olla helpompaa syöttää ruokaa, jota saa lyhyelläkin varoitusajalla noudettua samana päivänä liikkeestä... Mutta nähtäväksi jää!

Lisäravinteensa Ukko saa mash-puuron joukossa aina liikunnan jälkeen. Mash on hyväksi vatsalle ja maistuu loistavasti, vaikka joukkoon sekoittaisi mitä myrkkyjä. Mashia turvotetaan 0,5 litraa ja tällä hetkellä joukkoon sujahtaa suolaa, chiaa (karvalle, kavioille ja vatsalle), msm (kinnerpateille), ruusunmarja (tukemaan msm imeytymistä) sekä nokkonen (virtsateille). Pistin nimittäin merkille, että Ukolla on aika heikko virtsasuihku, ainakin Firreen verrattuna, joka kusi kirjaimellisesti kuin palokunnan hevonen, kamalalla paineella roiskien. Nopea googletus kertoi, että ihmisten eturauhasvaivoihin tarkoitetut lisäravinteet sisältävät nokkosta, joten syökööt nyt tuota, kun sitä valmiina kaapissa oli. Viikon jälkeen siitä näyttäisi olevan jotain iloakin, mutta tilannetta seuraillaan tarkkaan, että tuleeko eläinlääkärille keikkaa.

Kivennäisenä meille toimii tällä hetkellä Marstall Force, jonka syöttömäärä on ilahduttavan pieni ja vitamiinipitoisuudet varsin korkeat. Jos jatkossa päädytään syöttämään Eggersmanin mysliä annostusohjeen mukaan, ei kivennäistä käsittääkseni enää tarvita kylkeen, mutta toistaiseksi mennään näin.

Mashina menee tällä hetkellä Racingin pelletti, mutta tämän loputtua vaihdan kyllä Krafftin versioon, joka on jo ulkonäöltään paljon parempaa tavaraa. Suoritettiin satularumban yhteydessä Satulapajassa pieni vertailu erimerkkisistä masheista ja kyllä tuo Krafft vei voiton. Hintakin on tietysti pykälän korkeampi, mutta parempaa tavaraa kehtaa syöttää pari desiä vähemmän, jolloin päästään ehkä yksiin.

Rahanmenoa ei voi estää

Ai jösses minä sanon.
Ja kiroilen, ehkä itken vähän, ja silmät kiiluen selaan nettikauppoja.

Uusi hevonen tarkoittaa taas kerran tätä minulle jo niin "rakkaaksi" muodostunutta satulanmetsätystä. Pidättelen kirosanoja ja selaan netistä miltä tarjonta näyttää. Sitä huippuhyvää satulaa lienee turha nyt etsiä, kun hevonen on niin kesken ja näyttää kehittyvän ihan silmissä. Mutta hyvähän sen satulan pitää olla, että sillä voi tehokkaasti treenata ja saada aikaan sitä haluttua muutosta ja kasvua. Noh, ehkä löytyy se joku kohtuuhintainen jolla pärjätään, kunnes on taas vaihdon aika.

Sovituksessa meillä olikin jo yksi Jeffries Piaffe sekä Albion Lux, mutta molemmat turhan suoria tähän selkään, painopiste jäi liian taakse. Seuraava kandidaatti on postissa tulossa, josko nyt nappaisi!

Mutta eh.. Reippaana tyttönä kauppasin edellisen koulusatulan vaihtuessa yleispenkkiin kaikki kouluhuovat pois ja ostin kivan värisuoran yleishuopia tilalle. Niin. Että nyt kun haetaan lähtökohtaisesti koulusatulaa, ei minulta löydy kuin se yksi ainut satulahuopa jota voi käyttää. Että shoppaamaan vaan, jumanpuikulat.

Lörppähuuli <3

Ja vaikka nyt ollaan uuden äärellä ja voisin jättää hevosen helposti heinä, kivennäinen + kaura -ruokinnalle, en mitenkään voi päästää irti innostuksestani hifistellä ruokinnan parissa. Toki aikomus on pitää ruokalista mahdollisimman yksinkertaisena, ei syötetä mitään ihan vaan syöttämisen ilosta. Mutta msm ei ole kinnerpattihevoselle mitenkään turha ajatus, ruusunmarja on edelleen hyvä c-vitamiinilisä tukemaan msm:n imeytymistä ja chia kun hoitaa samalla vatsan, karvan ja kaviot, miksen syöttäisi tätä superfoodia? Ja pitää sitä kuitenkin tilata, kun itsekin otan aamuisin shotillisen chialimaa, loistava kuitilisä ihmisillekin! ;)

Ja onhan tässä nyt pohdittu sitäkin, että onko se mash vai greenmix, jonka seassa edellämainitut kannattaisi hevoseen upottaa. Saatika sitten kivennäinen... Vaikka olenkin paljon opiskellut ja lukenut, olen edelleen aika noviisi mitä hevosen kokonaisvaltaiseen ruokintaan tulee. Kivennäisistä on käyty aikamoista keskustelua, joka on saanut oman pään pyörälle, että mitä sitä kehtaisi nyt syöttää, kun tallin puolesta ei ole mitään tarjolla ja valinta on ihan yksinomaan minun. Laskelmat ruuista ja määristä ovat vielä kesken ja työllistävät aivonystyröitä kivasti.

Tuo säkä + lapakuopat ei olekaan helpoin kohde satulanmetsästäjälle...

Ruokasäkkejä on turha roudata paikalle, ellei ole laareja minne sapuskat mättää. Ja kauhoja, joilla taas kaapia sapuskaa laareista ruoka-astioihin. Ikea kutsuu, sekin. Ja mistäköhän löytää mittalusikoita? Kun kaikkialla tuntuu olevan yksinomaan ruokalusikka 15ml ja seuraava onkin desi.

Ja mainittakoon, että havahduin myös siihen miten kamalasti kaikkea pientä tilpehööriä pitää taas olla hankkimassa. Yksi sadeloimikin uupuu. Ja hyönteisloimi. Ja ötökkämyrkky loppuu. Ja, ja ja...

Monet hankinnat eivät ole sinällään mikään ongelma, mutta kun kaikkea pitäisi olla hankkimassa kertarysäyksellä, alkaa summat olla jo isompia, kuin mihin rahat riittää. Hevosen hampaatkin olisi kiva tarkastuttaa, koska ikinä ei kannata tuudittautua jonkin eläinlääkäri x:n taannoiseen työhön. Ja hierojakin pitäisi saada paikalle, että saisi laajempaa käsitystä siitä missä mennään. Itsekin olisin pahemman kerran osteopaatin tarpeessa, kun lonkkia kiristää niin, että vinkuu vaan.

Aina joskus sitä miettii, että onko tässä yhtään mitään järkeä. Omat vaatteet on mitä sattuu, kunhan elukalle löytyy garderoobia. Samoin omat ruuat on edullisinta mitä kauppa tarjoaa, kun hevoselle tehdään syväanalyysi sen tarpeista. Onnea on kyllä mies, jolla riittää edes jollain tasolla ymmärrys hevoshullua (paino sanalla hullu) kohtaan.

Firren ruokinta

Edellisen ruokintapostauksen jälkeen olen jatkanut edelleen hanakasti lisäravinteiden kanssa pelaamista. Firren ruokinnan perusta on yhä edelleen säilöheinä neljästi päivässä ja puolitoista litraa kauraa, jaettuna kolmeen tarjoilukertaan.

Mutta sitten on se iltapuuro. Mössötime. Hullun purnukkanaisen toteutus hyvästä hoidosta.
Kuuntelin yksi päivä pienten ihmisten päivittelyä "kato miten paljon tälle tulee kaikkea" ja olin samalla huvittunut ja närkästynyt. Joo, iltapuuron sisällysluettelo on naurettavan pitkä. Ei sen tarvitsisi olla. Mutta sitten toisaalta: uskoin tämän hevosen olevan talveen mennessä maan alla, koska keuhkovammainen hevonen ei pitkälle pötki, mutta kyllä se vaan pötkii. Ja vaikka ulkoiset tekijät ovat todella olennaisia, uskon sittenkin vahvasti, että lisäravinnearsenaali on tehnyt myös osansa.

Fiipan iltapuuron tulee siis tällä hetkellä pohjaksi 2dl Racing Senioria. Tallilla on muuten käytössä Mash, mutta me yritetään nyt saada syötettyä tuo seniori pois, kun sitä muuton yhteydessä säkillinen jäi. Perustaan lisätään kivennäinen ja e-vitamiini&seleeni-rae, sekä näin talviaikaan valkosipuli.

MSM ja c-vitamiini on hyvä yhdistelmä niin hengitysteille kuin nivelille, hillitsee tulehdusta, auttavat toisiaan toimimaan. Mielipiteitä on monia, onko msm vaan myrkky, josta tulisi pysyä kaukana, vai kehon luonnollinen rikkiyhdiste... Noh, itsekin olen tuota myrkkyä naamaani mättänyt, joten kelpaa sitä antaa hevosellekin. C-vitamiinina meillä toimii nykyään ruusunmarja, joka on luonnontuote ja käsittääkseni imeytyy teollista valmistetta paremmin.

Vatsan ja karvan hyvinvoinnista huolehtii chia-siemen. Tätäkin käytän itse, täytän aina pikkupurkin Fifin satsista itselleni kotiin ;)  Chia on superfoodia, jota syötetään nyt pientä ylläpitoannosta, josta on helppo tuplata annos jos Firren vatsa sitä näyttää vaativan. Ja vaikka Firren karva ja jouhet ovatkin olleet hienot, on kavioissa hieman toivomisen varaa. En nyt vanno onko pienestä chia-annoksesta kaviolle oikeasti iloa, mutta haittaa siitä ei ainakaan ole.

Hengitysteille käytössä nyt pidemmällä aikavälillä vaikutuksen tehnyt yrittisekoituspelletti, pohjanaan mustakumina. Tästä en aio luopua niin pitkään kun Firre on hengissä.

Kuivattu pirunkoura näyttää jotakuinkin soralta :D

Syksyllä ostin myös pullon BE-vitamiinilitkua, joka sai mennä karvanvaihdon yhteydessä kuurina. Muutaman viikon ajan Firbula söi myös Cartivet-nivelvalmistetta, kun ajattelin jonkin nivelvalmisteen olevan ihan kohdallaan ikääntyvälle hevoselle.
Tämän tilalle tuli nyt hankittua Pirunkouraa. Tuo afrikkalainen rohdoskasvi on (toivottavasti ainakin) tehokas apu nivelrikkoon ja kankeuteen, sekä vatsavaivoihin. Tämän pitäisi myös hoitaa msm:n tavoin kehon tulehdustiloja, eli näin teoriassa tämänkin pitäisi tukea vastustuskykyä ja oireilevia hengitysteitä. Pirunkouraa suositellaan käytettäväksi kuureina, joten ajattelin nyt syöttää tuon yhden pussin ja katsoa saadaanko mitään eroa aikaan. Firrehän lähtee aina joskus melko kankeasti liikkeelle, takajalat varsinkin ottavat melko lyhyttä askelta kunnes hevonen vertyy. Ja kehtaan kyllä väittää, että vanha herra on nyt jo viikon tätä syötyään melkoisen vetreä! Kerrottakoon tästä huomiosta myöhemmin tarkemmin :)

Viime keväänä syöttämäni inkiväärijauhe on sitten toinen jota suositellaan myös syötettäväksi kuureina, joten mietin, josko tuota pirunkouraa vuorottelisi sen kanssa. Inkivääriä en ole nyt hetkeen syöttänyt, ja jäin miettimään, johtuivatkohan Firren räkäiset yskäisyt keväällä inkiväärin irroittamasta limasta... Asiaan saadaan selvyys kun seuraava inkiväärisatsi tulee syöttöön, mutta hyvinhän se voisi olla. Pärskäisyt nimittäin loppuivat mielestäni samoihin aikoihin kun inkiväärin syöttö.

Terveelle hevoselle riittää mielestäni heinä, kaura (tai muu väkirehu) ja kivennäiset. Ikääntyvälle ehkä jokin nivelvalmiste, huonokavioiselle jotain biotiinilisää, herkkävatsaiselle joku siemen... Mutta aina tarpeen mukaan. Vaikka henkilökohtaisesti tykkään sekoitella hevosten puuroja, keksisin kyllä tälle lisäravinteisiin menevälle rahalle muutakin käyttöä, sanotaanko näin ;)  Mutta tyydyn rooliini hulluna purnukoita haalivana naisena, kun se tuntuu Firbulaa auttavan!

Firren ruokinta

Ajattelin, että josko sitä jotain asiapostausta kirjoittelisi taas välillä.

Firren ruokinta olisi maailman simppelein, ellei sillä olisi näitä hengitystieongelmia. Ponikoululla hevoset saavat heinät neljästi päivässä, kahdesti säilöä ja kahdesti kuivaa. Fifi tosin saa vaan iltaheinät kuivaheinää ja nekin huolella uppokasteltuna. Määrät tällä hetkellä 2 + 1 + 3 + 3kg.

Väkirehuna poika syö kauraa, 1 + 1 + 1/2l. Tähän olen kyllä kovasti harkinnut jotain lisuketta, jolla poikaan saataisiin vähän energiaa ja puhtia, mutta painoa nostamatta. Suurin osa energialisistä on öljyjä, jotka helposti kertyvät suoraan vyötärölle, mikä ei olisi Pappamobiilin kohdalla ollenkaan toivottavaa. Suosituksia otetaan vastaan.

Iltamössöt kuuluvat meidän tallilla kaikkien hevosten arkeen. Mash-pohjaan (Fifin kohdalla kuivana 2dl) lisätään kivennäinen ja e-vitamiini. Lisäksi poika saa pari mitallista valkosipulia ja ripauksen merisuolaa.

Arvon herra hinkuyskä sai tuossa taannoin myös paketin saksanmaalta. Hänen lisäravinnelistansa sisältää tämän jälkeen myös MSM:ää, inkivääriä, c-vitamiinia ja yrittiseoksen.

MSM on monille tuttu nivelvalmisteena, mutta sen tulehdusta hillitsevä vaikutus on hyväksi myös keuhkoille, myös ihmisille btw! Lisäksi etelämmässä MSM on jo käytössä hengitystieongelmiin, nimenomaan c-vitamiinin kanssa yhdessä. Näinpä otin kokeiluun. Jotkut ovat kovin skeptisiä tämän suhteen, kun rikki kuitenkin on myrkkyä, mutta itse en asiaa tutkittuani löytänyt yhtään tutkimusta, jossa MSM olisi eläimelle tai ihmiselle aiheuttanut ongelmia.

Inkivääri irrottaa limaa ja on tunnetusti kaikessa inhottavuudessaan super-terveellistä. Itse inhoan inkivääriä kaikissa muodoissaan, mutta onneksi minun ei pidäkään näitä mössöjä syödä, hehee!



Lisäksi pappa saa tosiaan yrttiseosta, joka on nimenomaan keuhko-ongelmiin tarkoitettu Bronchial Herb-Mix. Setti sisältää mm. anista, nokkosta, salviaa, timjamia ja mustakuminaa, sekä muita kummallisempia ainesosia.

Tällä kokoonpanolla toivon kovasti pojan oireiden pysyvän kurissa, kunhan olosuhteet pidetään muuten mahdollisimman hyvinä. Toki nyt laidunkaudella pojan pääasiallinen ravinto on vihreää, mutta mätän kauraa poitsulle kyllä aina ennen ja jälkeen liikutuksen.

Makanalta tilaamista voin muuten lämpimästi suositella! Monen tuotteen kilohinnat ovat huomattavasti edullisemmat kuin täällä meillä, ja vaikka postikulut toki ovat korkeat, ei isompaa satsia tilatessa lisähintaa per tuote tule paljoakaan. Tilaaminen oli helppoa, vaikka lähetystä saikin odottaa pari päivää luvattua pidempään, kun jo pelkästään maksun rekisteröityminen ulkomaiselle tilille kesti ainakin omalla kohdallani 2 vuorokautta. Mutta perille tuli ja sitä mitä tilasin, tykkään!