keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Ukon ruokaympyrä

Uuden hevosen kanssa olen päässyt taas ihan uudelleen pohtimaan hevosen ruokintaa. Siinä missä Fifin ruokia hallitsi puhkuri ja yritys pitää hengitystiet kunnossa ja oireet kurissa, on uuden pojan kanssa ihan muut jutut etusijalla. Filppus oli lihasköyhä, mutta pyöreä, kun Ukko on lihasköyhä ja laiha. Filppus oli tasainen, ei laiska, muttei koskaan kuuma. Ukko taas on hidas kyllä, mutta kuumuvaa sorttia. Lisäksi molemmilla pojilla on nivelongelmansa, Fifillä vanhuuden tuomaa ja Ukolla ihan todetut kinnerpatit.

Mikä puuttuu? Kerros rasvaa kylkiluiden päältä nyt ihan ekana...

Ruokinnan pohjana on tietysti hyvä heinä. Tallin puolesta tarjolla on 10kg ja Ukolle on kustannettu pari lisäkiloa. Määrä kuulostaa isolle hevoselle ehkä vähältä, mutta enempää on turha antaa, kun mister ei nytkään syö kaikkea viimeistä kortta myöten. Etenkin karsinassa hän polkee yöllä kuulemma hyvän määrän alusten sekaan, tarhassa hävikkiä tulee hieman vähemmän.

Väkirehuna on toiminut Raving Peacemaker, joka ei ehkä aja nyt ihan tarkoitustaan, kun massaa pitäisi saada reippaasti lisää. Niinpä tutkailin muita kaurattomia väkirehuja ja päädyin kokeilemaan Eggersmanin Struktur Equichamp mysliä, jonka pitäisi sopia hyvin laihoille hevosille ja hoitaa myös vatsaa. Mysli sisältää nimittäin elävää Yea-Sacc -hiivaa.


Mysli oli ensisilmäykseltä laadukkaan oloista ja siinä oli melko vahva, tuore tuoksu. Nyt kokeillaan säkin tai parin verran ja mietitään sitten eteenpäin. Hevonen saa näin alkuun litran peacemakeria ja litran tätä mysliä päivässä, kun tuo loppu peacemaker pitää kuitenkin syöttää pois. Tuleepahan samalla rauhallinen siirtyminen uuteen rehuun. Sitten katsotaan miltä tuntuu vaan tällä rehulla ja tehdään päätöksiä sen mukaan. Eggersmanin rehut eivät ole helpoiten saatavissa, tämän ensimmäisen satsin tilasin zooplussalta. Voisi olla helpompaa syöttää ruokaa, jota saa lyhyelläkin varoitusajalla noudettua samana päivänä liikkeestä... Mutta nähtäväksi jää!


Lisäravinteensa Ukko saa mash-puuron joukossa aina liikunnan jälkeen. Mash on hyväksi vatsalle ja maistuu loistavasti, vaikka joukkoon sekoittaisi mitä myrkkyjä. Mashia turvotetaan 0,5 litraa ja tällä hetkellä joukkoon sujahtaa suolaa, chiaa (karvalle, kavioille ja vatsalle), msm (kinnerpateille), ruusunmarja (tukemaan msm imeytymistä) sekä nokkonen (virtsateille). Pistin nimittäin merkille, että Ukolla on aika heikko virtsasuihku, ainakin Firreen verrattuna, joka kusi kirjaimellisesti kuin palokunnan hevonen, kamalalla paineella roiskien. Nopea googletus kertoi, että ihmisten eturauhasvaivoihin tarkoitetut lisäravinteet sisältävät nokkosta, joten syökööt nyt tuota, kun sitä valmiina kaapissa oli. Viikon jälkeen siitä näyttäisi olevan jotain iloakin, mutta tilannetta seuraillaan tarkkaan, että tuleeko eläinlääkärille keikkaa.



Kivennäisenä meille toimii tällä hetkellä Marstall Force, jonka syöttömäärä on ilahduttavan pieni ja vitamiinipitoisuudet varsin korkeat. Jos jatkossa päädytään syöttämään Eggersmanin mysliä annostusohjeen mukaan, ei kivennäistä käsittääkseni enää tarvita kylkeen, mutta toistaiseksi mennään näin.


Mashina menee tällä hetkellä Racingin pelletti, mutta tämän loputtua vaihdan kyllä Krafftin versioon, joka on jo ulkonäöltään paljon parempaa tavaraa. Suoritettiin satularumban yhteydessä Satulapajassa pieni vertailu erimerkkisistä masheista ja kyllä tuo Krafft vei voiton. Hintakin on tietysti pykälän korkeampi, mutta parempaa tavaraa kehtaa syöttää pari desiä vähemmän, jolloin päästään ehkä yksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti