Satulalla on väliä

Otsikko lienee kaikille itsestäänselvyys. Mutta itse olen pyrkinyt aina lähtemään siitä, että etsitään hevoselle hyvä satula, kunhan se on hänelle hyvä niin itse vaan mukautuu. Ja kyllähän sitä mukautuu, mutta lopputulos on sitten mitä on. Eikä siis välttämättä ollenkaan hyvä.

Wintecin koulusatula oli kooltaan 17,5" mutta siinä on varsin syvä, kuppimallinen, istuin. Ja tämä muotoilu vie aika paljon tilaa pyllyltä, eikä oikein jätä sitä liikkumavaraa ratsastajalle. Tavallaan hyvässä koulusatulassa ei ehkä liikkumavaraa pidä ollakaan, satulassahan kuuluu istua hiljaa. Mutta jos sinne ei oikein pääse asettumaan ja satula vääntää ratsastajaa huonoon asentoon, niin mitä voi odottaa?

Meillä pyörähti taas satulashow käyntiin ja sovittelin muutamat penkit. Lähdin hakemaan ensisijaisesti yleissatulaa, jossa olisi ehkä vähän enemmän tukea ison hevosen liikkeissä, mahdollisuus lyhyempään jalustimeen, joka liittyy vahvasti edellämainittuun, ja sillä voisi sitten vähän hypätäkin.

18" satulan ongelma: ratsastusloimen satulantila jää vajaaksi :'D

Kuinkas ollakaan silmiini osui satula.comin maahantuoma uusi Presence. Tämä on käsittääkseni sama satula, mikä kulki aikaisemmin nimellä Ideal. Eli tuollainen varsin edullinen, mutta muotoilultaan moderni peruspenkki. Modernilla muotoilulla tarkoitan hyvää säkätilaa ja leveää selkärangantilaa, jotka ovat meillä se kompastuskivi satuloiden kanssa. Lisäksi tässä sattuu olemaan vielä suora runko, joka passaa meille. Yleissatulaa löytyy erikokoisilla istuimilla ja 18" pääsi meille kokeiluun ja jatkoon. Koska epäilys kytee mielessä kaiken suhteen, otin satulan ensin vuokralle, kun se mahdollisuus kerta oli.

Havainnot satulasta ovat hyvät. Se istuu hevoselle, ja minä mahdun sinne. Ero laukassa on huikea, kun pystyn istumaan suorassa ja hiljaa, kun saan itseni oikeaan asentoon ja pystyn tarvittaessa liikkumaan. Oma ratsastus on parantunt huomattavasti, kun kykenen olemaan.
Pieninä miinuksina täytyy todeta, että istuin on melko kova. Hätä ei ole suuri kun en juurikaan harjoitusravissa istu, mutta istuimen geelipehmuste lähti vuokraajan toimesta hankintaan :D  Lisäksi satula hieman natisee ja uudenkarheat vastinhihnat ovat todella jäykät. Mutta eiköhän nuo käytössä pehmene!

Nyt on satulaongelmat taas hetkellisesti selätetty, mutta kuinkas ollakaan haaveilen myös siitä hyvästä koulupenkistä. Tuo yleisversio kun ei liikaa auta istumaan harjoitusravissa ja kai sitäkin pitäisi hiljalleen alkaa työstää: eihän sitä tekemättä opi! Ongelma on kaksipiippuinen, hevonen on alkanut nyt liikkua niin hyvin ja entistä isommin, ettei siellä tällainen amatööri tosiaan istu. Mutta toisaalta on hienointa ikinä, että hevonen vertyneenä kuten se ravaa. Ihan uskomaton muutos!

Satulashow vol. 746

Noniin. Kuten ehkä muistatte, on tässä satuloiden kanssa pelleilty jo pidemmän aikaa. Nyt alkaa jo näkyä hieman valoa tunnelin päässä.

Hommahan meni siis niin, että ostin loppusyksystä koulusatulan, joka osottautui käytössä sittenkin huonoksi valinnaksi. Fifin lapakuopat saivat satulan keikkaamaan, myös geelitäytteen kanssa. Sittemmin vaihdettiin Zetan vanhaan satulaan, joka oli jo parempi vaihtoehto, mutta selkärangantilaltaan vähän kyseenalainen.

Hipposportin Atte kävi tuossa taannoin tallilla sovittelemassa kaikille satuloita ja vaikka tuo Kieffer ei nyt tosiaan ollut huono, oli parempaakin tarjolla. Atella sattui olemaan autossa mukana Prestigen Roma, koulupainotteinen yleissatula, joka istui Fiipalle mainiosti. Uudenmallisessa satulassa on selkärangantilaa kiitettävästi, joten jes.

Siinä kun jatkettiin sovitusrumbaa, istui juuri tuo kyseinen Roma toiselle hevoselle myös upeasti. Niinpä tämä satula merkattiin tuolle hevoselle ja Atte muisteli hänellä olevan varastossa ihan koulumallin Roma, joka käytiin sitten Fiipalle hakemassa, Tätä satulaa Atte ei siis ehtinyt omin kätösin Fifille sovittaa, mutta mallin piti olla niin sama, että pitäisi sopia.

Satula haettiin, Fifi liikkui sillä viikonlopun vuokraajansa kanssa ja tämä vähän epäili. Itse pääsin vihdoin myös kokeilemaan ja sen lisäksi, että satula oli isoine polvitukineen taas itselleni vähän vaikea, se otti toden totta keventäessä säkään kiinni. Se siitä sitten.

Onneksi tämä alkuperäinen Roma ei sitten kokeilussa ollutkaan tälle toiselle hevoselle ihan kymppi, joten nappasin sen hyvällä omallatunnolla vielä kokeiluun ja yllätyin suuresti, kun Pappahevonen ravasi isommin kuin aikoihin. Selvästi kelpasi. Yleissatulassa on itsellekin helpompi istua, joten mukava satula kaikin puolin. Ruskea se toki on, ja yleismalli, eli ostoslistalle päätyi ruskeat suitset (minua jostain syystä vaivaa aina eriväriset suiset ja satula) ja pitkä. ruskea vyö, sekä yleishuopia, mutta tässä rahanmenorumbassa ollaan jo niin syvällä, että menkööt :D

Nyt löydettiin siis satula, jolla pitäisi tulla toimeen pidemmän aikaa. Koputtelen puuta, ettei Firre nyt ala kehittämään lihasta siihen malliin, että tämäkin satula lakkaa istumasta alta aikayksikön, edelleen nimittäin odottelen ilmoitusta välityssatuloiden menneen kaupaksi.