perjantai 11. syyskuuta 2015

Shop-a-holic

Vaikka monta kertaa on tehty päätös, etten osta enää mitään rojua, taitaa selkärankani olla Etolasta: Kaikkea hyvää kumista ja muovista.


Kun koira ja hevonen sairastivat kimpassa, päädyin lohduttamaan itseäni pienillä, kivoilla hankinnoilla. Viljar Shopista löytyi pinkit suojat. Tämä ei sinällään ollut ihan turha ostos, kun aikoinaan Zetalle hankkimani Laval-suojat tuntuivat olevan Firrelle ehkä sentin liian pitkät. Onhan se iso hevonen, mutta etujalan sääri on kuitenkin hitusen lyhyt. Ja onhan meillä myös ne lampaankarvasuojat, mutta kuka hullu niitä kurakelillä käyttäisi. Ja sitten on vielä yksi eriparia oleva suojasetti, jonka etusuojat lienevät cob-kokoa (merkintää ei ole) ja ovat siis melkoisen pienet, vaikka ne kiinni saakin. Nyt on, ei tarvitse enää haikailla.


Noh, kun kerta tilausta olin pistämässä, annoin toiselle pitkäaikaiselle himolleni periksi ja klikkasin mukaan sen himoitsemani lilan satulahuovan, ja kaveriksi toki kirkkaan keltaisen. Ja keltaiselle kaveriksi pintelit. Entisellä omistajalla Fifin väri oli keltainen, ja kyllähän se tuolle mustanpuhuvalle hevoselle sopii todella hyvin, vaikka itse enemmän innostunkin pinkistä.


Seuraava temppu olikin kaatosateessa seistä tallin pihalla ja todeta, ettei minulla toden totta ole mitään tämän vuodenajan vedenpitävää takkia. Toppaliiviä ja -takkia löytyy jos minkälaista, mutta näihin syyskeleihin ei ole mitään. Joten ihan viattomasti selasin takkeja eri paikoista. Tai oikeastaan tsekkasin missä myydään kaviolakkaa, ja vertailin näiden valikoimaa muuten. Tavallaan fiksu ajatus hankkia yhdestä paikkaa kaikki mitä kaivataan, eikä ostella yksittäisiä tavaroita eri osotteista. Mutta johan taas mentiin...


Hevarilta bongattu Pfiffin softshell-takki oli alessa, kun värivaihtoehdoista oli enää pinkkiä tarjolla. Vaikka tuo väri meillä käytössä onkin, koen sen pukevan hevostani huomattavasti paremmin kuin minua. Mutta kun halvalla saa niin menkööt. Takki on kuitenkin näin pimeän tullen aika pirtsakka ja lupasi olla veden- ja tuulenpitävä, joten käytännöllisyys voittaa nyt värin.

Tarttuipa samaan pakettiin yhtälailla Pfiffin fleece, ihanalla kauluksella ja edulliseen hintaan sekin, kuten myös alessa ollut fleecevuorellinen sadeloimi ja loimen kyllästysaine. Ja kehun sanana Hevarista, että olipa supernopea toimitus, olen varsin tyytyväinen!


Kaipaamani kaviolakan sain myös, kun kengittäjä tätä suositteli. Suojaa kavion pintaa, ei kosteuta tai lupaa mitään muitakaan ihmetemppuja. Edelleenkään meillä ei ole kengät irtoilleet, mutta loppukesästä kavio oli taas kuiva ja halkeili, nyt kun on tullut vettä ja pohjat ovat märät, alkavat taas pehmetä hyytelöksi. Kokeillaan josko tämä nyt vähän jelppaisi.
Tarvittiinpa myös kiilloketta, kun edellisen pullon suutin halkesi ja litkut valuivat epähuomiossa pitkin pihoja. Pihatossa elävä kuramonsteri ei pysy puhtaana tai helppohoitoisena millään, mutta jos edes hännän saisi pidettyä jossain ruodussa.
Teinkin tuossa pienen rikoksen ja nappasin Fifin hännästä parikymmentä senttiä pois, kun se lillui tuolla pihaton pohjamudissa, nyt ihan kirjaimellisesti.


 Uusien pöniköiden sullominen hoitokassiin olikin oma projektinsa. Keräsin aika reilusti tavaraa vintille jemmaan ensi kesää odottelemaan, enää ei kärpäs- tai korvahuppuja tarvita. Ja johan iltapäivälehdet lupaavat intiaanikesää ja tänään olikin taas t-paitakeli. En kyllä valita!



Ja mainittakoon vielä tämä jo vähän vanhempi hankinta: sain kun sainkin meille nämä pyörönahkaiset suitset, ja vielä käytettynä ja siten hyvään hintaan, mutta omaan silmään ovat ainakin ihan uudenveroiset.

Nyt kyllä alkaa mennä hermo omaan tavarankaipuuseen siihen malliin, etten osta mitään rättiä tai hilavitkutinta, ellei edellinen mene rikki. Seuraavia heräteostoksia voi katsella sitten veronpalautuksien yhteydessä...

3 kommenttia:

  1. Mustassa hevosessa on kyllä se hieno puoli, että sille sopii melkein väri kuin väri.

    VastaaPoista
  2. Noni, kuinkas monet suitset sulta nyt löytyy?

    VastaaPoista