Kanget kokeiluun

 Sunnuntai-ilta. Tyhjä talli ja hiljainen hetki. Paras hetki nakata hevoselle kanget päähän ja kokeilla mitä tapahtuu. Minulla ei ollut käsitystäkään, onko Fifillä koskaan käytetty kankia ja mahtaako herralla olla jotain mielipidettä suusta täynnä rautaa.

Sokeria poskeen ja menoksi. Vastaus löytyi aika selvästi: Kyllä hän on kanget kokenut ja mielipide oli selvä: Hän on dressage-taituri.

Pappa kulki heti alkuunsa pyöreänä ja pehmeänä. Itse sain vaan pitää taisaisen tuntuman ja fiilistellä superhienoa hevostani. Kahdet ohjat on monelle liikaa-liikkuvia-osia-tilanne, itse saan pidettyä käteni paremmin hallussa, kun on nyrkki täynnä tavaraa. Ainakin koen näin, videolta se totuus vasta selviäisi, mutta pidättäydyn uskossani.

Veivasin vähän siirtymisiä, pätkät vastalaukkaa ja kokeilin ratsastaa HeC-radan läpi. Laukannostoja lukuunottamatta kulki melko moitteettomasti. Harjoitusravissa on se tuttu hankaluus pitää paketti kasassa, olla hiljaa ja valmistella nosto niin, että siirtyminen olisi täsmällinen ja siisti. Tästä emme kuitenkaan voi moittia hevosta, mister oli superhieno!

Olen rakastunut. Hän on paras, hienoin, kiltein ja upein työmyyrä, miellyttämishaluinen ja nöyrä. Olisin voinut tirauttaa pienet itkut silkasta onnesta.