Sain Sannalta tällaisen haasteen, joka on tarkoitettu alle 200 lukijaa omaaville blogeille.
Mikäpä tässä, haaste vastaanotettu!
Homman nimi seuraava:
Ohjeet:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.
1. Haluaisitko omistaa hevosen/miksi haluat omistaa hevosen? Perustele ja vertaile!
Haluaisin, ja siksipä omistan. Oma on aina oma, vaikka saa kaikki huolet, murheet ja rahanmenot omalle vastuulleen, saa toisaalta myös ihan itse päättää mitä hevosella tekee ja miten, millaiset varusteet sillä on, mitä se syö jne. Voi tehdä kuten parhaaksi näkee, ja kaikkihan tietää itse aina parhaiten ;)
2. Miten harrastat hevosia, oletko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen?
Käyn tällä hetkellä tallilla ainakin viidesti viikossa. Meillä on tiimissä uudet vuokraajat, toivottavasti pysyvätkin kelkassa ja kuviot jatkuvat näin, se olisi vallan jees.
Vuorotyö tuo omat haasteensa hevosenpitoon, mutta kyllä sitä jaksaa, kun intoa riittää.
Unelmatilanne olisi tosin useampi oma hevonen, oma pieni talli ja kotona tehtävä työ, jolloin ehtisi kaiket päivät heppailla.
3. Mitä lajia haluaisit kokeilla hevosten kanssa?
Olisi tosi jännä päästä kunnollisen western-hevosen selkään ja sitten vähän kikkailla menemään. Kyllähän Fifin kanssa voi "leikkiä" lännenratsastusta pitkillä ohjilla/ilman ohjia jne. mutta siihen tyyliin koulutettu ja treenattu hevonen olisi hauska kokemus!
4. Miksi harrastat juuri ratsastusta, mikä siinä viehättää?
Hevonen. Valtava eläin, joka voisi melko vaivatta tappaa ihmisen, mutta tekeekin juuri kuten sinä haluat. Eläin on ystävä, oma heppa on karvalapsi. Se luottamus, ystävyys ja rakkaus on niin iso asia. Ja olennaisempaa tässä harrastuksessa on minulle aina ollut se hevonen, sen kanssa oleminen, kuin itse ratsastus. Nyt halu oppia ratsastajana onkin kasvanut, ja ne onnistumiset ja oivallukset on niin isoja fiiliksiä. Aina tajuaa jotain, vaikka homma ei menisi yhtään paremmin, jokin päässä loksahtaa, että "näin sen on tarkoitus toimia" ja niillä oivalluksilla taas saa enemmän intoa. Aina voi oppia lisää, mikä ylläpitää ainakin omaa motivaatiota.
5. Jos saisit valita, harrastaisitko mieluummin 2 metrisen muhkun vai pienen alle metrisen shetlanninponin kanssa? Miksi?
Muhkun, koska ponin selkään en voisi kiivetä. Eikä tuo kärryajelu ole ihan omin juttu.
Muhku olisi todennäköisesti myös luonteeltaan enemmän omaa tyyppiä. Shettikset on mahtavia ja kamalan söpöjä, mutta ai juma kun niiden kanssa voi välillä mennä hermo :D Hevoselle kun sanot, että on homma on näin, se uskoo. Ponia ei kiinnosta, se ei kuule, sillä on muut bisnekset kesken. Ne pikkuriiviöt karkailee, haahuilee taluttaessa, puree, possuilee ja on vähän liian huumorihommaa omaan arkeen (näin kärjistettynä siis!)
Muhku olisi todennäköisesti myös luonteeltaan enemmän omaa tyyppiä. Shettikset on mahtavia ja kamalan söpöjä, mutta ai juma kun niiden kanssa voi välillä mennä hermo :D Hevoselle kun sanot, että on homma on näin, se uskoo. Ponia ei kiinnosta, se ei kuule, sillä on muut bisnekset kesken. Ne pikkuriiviöt karkailee, haahuilee taluttaessa, puree, possuilee ja on vähän liian huumorihommaa omaan arkeen (näin kärjistettynä siis!)
6. Lähtisitkö
mieluummin Etelä-Euroopan hiekkarannoille laukkaamaan vai Islantiin
jylhiin maisemiin vaeltamaan? Perustele huolella!
Siis nyt tuli tasapeli. Koska olen jostain pikkutytöstä asti ajatellut, että Islannin aakean laakeat maisemat olisivat ehkä kaunein näky kokea hevosen selässä. Nuo maastomopot ovat niin omaa luokkaansa, kauniita ja jaloja pienuudessaan. Islanti on mielenkiintoinen maa, kaunis jylhyydessään ja varmasti kokemisen arvoinen matkakohde.
Pikkutytöstä asti olen myös ihaillut barokkihevosia ja niiden upeita, lainehtivia harjoja. Nuorempana haaveilin omasta andaluusialaisesta, jonka kaula on luonnostaan jo kaarella ja joka saa kaikkien suut loksahtamaan auki, kun se upeana vaan astelisi ympäriinsä. Ja edelleen minusta etelän hevoset ovat jotain järisyttävää!!
Olenkin katsellut Portugalista hevoslomia tarjoavia paikkoja, joissa hevoset on järjestään kaikki liki GP-tasolle koulutettuja ja sitten siellä mentäisiin vähän piffipaffia, kuin mitkäkin mestarit.
Eli siis hyvin tasoissa ollaan. Ehkä etelä voittaa puolikkaalla pisteellä, mutta kyllä sinne Islantiin on yhtälailla joskus päästävä!
7. Mitä rakastat hevosissa?
Niiden kauneutta, nöyryyttä, rehellisyyttä. Monien yksilöiden kohdalla myös lempeyttä, huumorintajua, yritteliäisyyttä jajaja. Ylistää voisi loputtomiin :)
8. Vuokrahevonen vai ratsastuskoulu? Miksi?
Jos kyseessä on hyvä ratsastuskoulu, ehkä se. Mieluiten toki molemmat, koska tunneilla käyminen on aina plussa. Toisaalta se yksi ja sama hevonen on plussa, koska sen oppii tuntemaan ja siinä säilyy tietty tatsi. Ja jos vuokrahevosella saa opetusta, niin ännu bättre. Ratsastuskoulussa vaihtuvat hevoset kuitenkin opettavat omalta osaltaan todella paljon.
9. Mistä keksit blogisi nimen? Onko sillä yhteyttä omiin hevoskontakteihisi?
Blogini nimi tulee lainauksesta kirjailija Helen Thompsonilta. Minusta ajatus vapaudesta hevosen selässä on kaunis, aika upea. Hevonen voi antaa sinulle jalat, vaikkeivat omat kantaisikaan.
Tällä hetkellä jälkimmäinen. Fifi tarvitsee pihaton, ja pihattotalleista ei ylitarjontaa lähimailla ole, joten hienoista puitteista pitää karsia. Ja itse en nyt kaipaakaan mitään ihmeitä.
Jos minulla olisi (tulevaisuudessa, kenties) hieno hevonen, jolla yrittäisin valmentautua todella tavoitteellisesti ympäri vuoden ja kisata tosissaan, alkaisi puitteilla olla jo enemmän väliä. Maneesit, maneesin ja kentän pohja, kunnollinen vesikarsina jne. painavat siinä kohtaa jo enemmän.
Tavallaan olen kyllä nauttinut viimeiset pari vuotta todella paljon rauhallisista pikkutalleista ihmisten kotipihoissa, verrattuna nuoruusvuosiin Ruskeasuolla. Mitä lähempänä luonto ja rauha on tallia, sitä parempi.
11. Paras muisto hevosten kanssa kesältä 2015?
Kesä 2015 on ollut aika täynnä surua ja murheita. Parhaita hetkosia kenties meidän ensimmäinen heB-startti hyväksytysti (vaikka silloin kyllä ahdisti kamalasti hevosen yskiminen, joka myös vesitti suoritusta). Tai sitten se kerta, kun hyppäsin itsenäisesti, ja huomasin, ettei minua pelottanut ollenkaan!
So där! Minulla ei valitettavasti ole yhtätoista blogia haastettavaksi, mutta seuraaville nakki napsahtaa:
Takaisin lähtöruutuun
Prinsessan päiväkirjat
Waldgeistory
Takaisin lähtöruutuun
Prinsessan päiväkirjat
Waldgeistory
Ja kysymykset ovat.
1. Mistä et pidä hevosten kanssa/tallitöissä?
2. Missä koet olevasi erityisen hyvä ratsastajana?
3. Hillitysti&hallitusti vai aivan täysii?
4. Pelkäätkö jotain hevosten kanssa?
5. Millainen olisi täydellinen hevonen juuri sinulle?
6. Mikä on paras kokemuksesi/muistosi hevosten kanssa?
7. Miten pitkään olet harrastanut hevosia?
8. Millainen olisi unelmiesi hevosloma ulkomailla?
9. Viimeisen tippumisesi?
10.Este- vai koulusatula?
11. Mikä on hevosunelmasi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti