Satulashow vol. liian mones

Viimeiset pari viikkoa on etsitty sopivaa satulaa hiki hatussa. Lihasköyhä hevonen on aikamoinen pala purtavaksi, kun mikään satula ei kuitenkaan sellaisena istu tuonne selkään, kun selässä ei ole niitä lihaksia, joilla satulan kuuluu levätä.

Vaikka hevosen malli on kaikkiaan mennyt jo eteenpäin, takaa se on pyöreämpi ja kaulaan on tullut paksuutta, on selkä edelleen tuollainen luiseva riuku. Hierojakin totesi surkeana, että ei sillä ole tuolla selässä paljon mitään. Sitä suuremmalla syyllä olisi kiire löytää satula, jolla hevonen pystyy käyttämään itseään oikein ja rakentamaan sitä lihasta haluttuun paikkaan.

Olen ollut yhteydessä eri satulamyyjiin, tilannut satuloita kokeiluun monesta paikkaa, hakenut sovitukseen tutulta ja siitä paikasta, minne pääsen hakemaan. Ollaan kokeiltu tallin muiden hevosten satuloita ja sainpa lainata yhden hepan karvasatulaakin, joka oli itselleni ensimmäinen kerta!

Christ-lampaankarvasatulan Iberico-malli oli todella positiivinen yllätys!

Olen myös haalinut itselleni edestä kohottavan geelin, lampaankarvaisen satulahuovan ja lähtipä Horzen "mitä enemmän ostat, sitä enemmän saat alennusta" -kamppiksesta tilaukseen palaromaani ja setti täytepaloja, että on sitten millä tuunata.

Satulapaja on käynyt viimeviikkoina tutuksi, olen hakenut ja palauttanut satuloita, ostanut ötökkäloimen ja istunut tilojen lattioilla leikittämässä maailman parhaan asiakaspalvelijan tittelin ansaitsevaa Bobi-koiraa, samalla kun pohditaan tuota hevoseläintä. Viimeisimpänä nappasin mukaan kolme samanmallista satulaa, joissa oli kaikissa melko erinäköiset toppaukset, että katsotaan.

Ja mehän katsellaan. Satulansovittajaa on konsultoitu kuvin, ja hänen ensikommenttinsa oli aika kuvaava "Huhhuh, eihän tuossa auta kun karva ja iso määrä täytepaloja". Mutta tästä huolimatta satulan tulee ihan au naturel istua selkään. Nyt ollaan toivottavasti aika lähellä totuutta viimeisimpien kahden suosikin kanssa.

Koska en kuitenkaan luota itseeni, tervettä rehellisyyttä omaa silmää kohtaan, olen kysynyt jokaisesta satulasta mielipiteen a) toiselta ratsastajalta ja b) opettajalta, jolla on näkemystä ja joka voi hyvin kopeloida satulaa kun itse olen selässä. Siinähän on aika vissi ero miten satula asettuu sellaisenaan versus kun selässä on ratsastajan paino. Mutta keskiviikkona selviää lopullisesti kelpuutetaanko me nyt vanha kunnon Kieffer.

Vaikka tarkan markan pihistelijänä olen ajatellut, että pääsen halvimmalla tilaamalla satuloita sovitukseen ja tutkimalla asiaa itse fiksumpien kanssa, alan olla sillä kantilla, että helpointa (ja lukuisten virhetilausten jälkeen edullisinta) olisi kuitenkin tilata se satula-auto pihaan. Monesti olen kuullut sanottavan, että satula-auton mukana ei tule niitä edullisempia vaihtoehtoja, mutta eiköhän sekin olisi sovittavissa, kun hintakatto lausutaan ääneen. Ja itsehän olen päättänyt, että tähän alkuun en tosiaan investoi suuria summia satulaan, sillä todennäköisesti hevonen on syksyllä leveämpi, muhkeampi ja aivan eri mallia, jolloin ollaan taas satulametsällä. Sitten kun hevonen on jotakuin "valmis", sitten voidaan kaivaa kuvetta ja katsoa niitä hintavampia penkkejä. Kyllä hyvä satula saa maksaa, ja siitä olen valmis maksamaan, mutta en puolen vuoden käyttöä varten. Varsinkaan, kun edelliset 2 satulaa ovat edelleen myymättä ja olen saanut todeta, että niistä ei pääsekään helposti eroon ja saa rahojaan pois.