Todettakoon, että minulla on ollut viimeiset pari vuotta todella hyvä tuuri valmentajien suhteen. Tallin vaihtuessa on aina löytynyt joku uusi hahmo, toinen toistaan pätevämpi ja ihanempi, kaikilla on ollut niin paljon annettavaa ja vielä sellaiseen hyvään, kannustavaan henkeen, josta saan jotain irti.
Noh, mentiin tosiaan yksityistunnille, ettei tarvitse varoa ja jännittää niitä muita hevosia. Edelleen olen onnistunut ratastamaan hevosen yksin, enkä vieläkään ole niin sinut hänen kanssaan, että haluaisin edes ottaa esille tätä "vastaantulevien hevosten mörköä". Kaikki ajallaan.
 |
| Hävettää nuo kantapäät pahemman kerran... |
Ei tehty tunnilla tosiaan mitään ihmeitä, pujottelutehtävää ja perusratsastusta. Asettaa, taivuttaa, ulkoavut kääntää ja sitten suoristus. Sisäjalka läpi, sisäkäsi ei vedä, ulkokäsi on vakaa. Siinä riitti hommaa ihan kerrakseen, mutta kuinkas ollakaan hevonen säilyi enimmäkseen rentona ja toimi kivasti. Hetkittäin hän heräsi ja liikkui omalla moottorillaan, selkä oli käytössä ja saatiin kehuja. Otettiinhan me niitä hirvikaula-juoksujakin, varsinkin laukannostojen yhteydessä, mutta kaikkiaan homma kuulemma näytti jo ihan ratsastukselta ;)
Kuvat eivät ole itse tunnilta, valitettavasti. Yritin toki ratsastaa samalla tavalla kuin onnistuneen opetustuokion aikana, mutta eihän homma toiminut ollenkaan kuten meinasin. Kuvissa kokeiltiin yhtä satulaa, joka olisi kiva, mikäli hevosella olisi selässä edes yksi siivu lihasta, mutta lapakuoppiinhan tuo uppoaa. Fylliä kun lisätään väliin, jää satula vähän kapeaksi, eli ei jatkoon tämäkään yksilö :(
Loppukevennyksenä vielä taidonnäyte, miten hirvi juoksee. Tällä tyylillä ylläpidetään alakaulaa näppärästi ;) Onneksi näitä pyrähdyksiä ei tule kun huonojen laukannostoyritysten yhteydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti