Joulukalenterin luukut 13&14: Myday kuvina

Sunnuntai. Harvinainen vapaapäivä. Ei herätyskelloa, vaan oma tokkurainen pää. Nousen yhdeksältä aamulla ihmettelemään maailmaa. Kahvia ja kaurapuuroa, miten ihanteellista.

Kun minä juon kahvia, sitä on aina pöydillä, paidoilla ja ties missä :D

Ihan hetken vaan katson telkkaria, puen päälle ja harjaan hiukset. Kello on hypännyt 2 tuntia eteenpäin, hups! Sittenpä vaan tallia kohti, hopi hopi!

Tallille päästyäni totean, että karsinoiden siivous on vielä kesken. Jotenka tarvitaan vähän puuhaa ajanvietteeksi, en halua hakea hevosta pöllyävään talliin. Niinpä aloitan laittamalla kaikkien hevosten iltapalan valmiiksi: kaikille on sama ruokintapohja (mash, kivennäinen, e-vitamiini, valkosipuli) sekä mahdolliset lisäravinteet. Minusta on aidosti kivaa tehdä mössöt valmiiksi, kunnon kokkaustuokio!

Siinä touhutessani tajusin vielä, että nyt olisikin hyvä hetki pestä Fiiffendaalin harjat. Hilseilevä hevonen ja p*skainen harjapakkinsa ruokkivat toisiaan. Niinpä heitin harjat pakkiin likoamaan tuhtiin saippuaveteen ja siirryin käärimään yöpinteleitä. Useampi hevonen käyttää yöllä joko magneetti- tai bot-pintelipatjoja, joten pinteleitä on aamuisin käärittävänä jokunen setti. Siitäpä sitten sormet syyhyämään.

 Itseasiassa Fifi on myöskin käyttänyt nyt yötöppösiä, etujaloissa on kuitenkin sanomista ja takajalkojen jännetupit turvottelevat aina välillä. Eivät nyt kovasti, mutta kuitenkin. Eihän ikääntyvällä hevosella useinkaan ole täysin kuivat jalat, mutta silti jaksan huolehtia ja surra tätäkin asiaa, koko hevonen kun alkaa olla yksi murheenkryyni.

Kenttä oli tietenkin jäässä, nyt on oltu joko yöt tai päivät tasaisesti nollassa. Olinkin etukäteen ajatellut lähteä maastoon, kun kerrankin ehdin valoisaan aikaan liikkeelle. Maastoissa ei liiemmin ole kehumista, täysin ei autoja pääse pakoon, mutta onneksi Fifi ei turhia hötkyile. Niinpä pistettiin heijastinta päälle molemmat ja lähdettiin katsomaan mitä metsä tuo tullessaan. Ja nenäliinan kokoisia hiutaleitahan se toi! Sulivat tosin heti, mutta kaunista oli :)

Tunnin tarpomisen jälkeen päästiin tyytyväisinä kotipihaan. Ei muuta kuin hevoselle nuttua päälle ja tavarat järjestykseen. Märät kuivariin, varusteet paikoilleen, hevoselle hetken heinätauko.

Romppeet äkkiä kuivaushuoneeseen, saattavat jopa kuivua ennen kotiinlähtöä!

Hetken kuivattelun jälkeen heijastinloimen ja kypärän sai pakata jo kaappiin. Sitten vaan käärimään yöpinteleitä Fiipalle.

Papalla on aika ruotsalainen lookki yöpimpeleineen ;)

Fifi sai eturuho-klippauksen. Ei ole minkään mallikirjan mukainen, mutta meille ilmeisen toimiva.

 Kotiin lähtiessä olikin jo hämärää. Siuntiossa leijailleet hiutaleet eivät jäänet maahan, mutta motarilla alkoi jo näyttää jännittävän valkoiselta. Kotona odottikin jo ihan oikea lumipeite maassa! Voi että kun oli kaunista! Jos oikein kovasti toivoo, niin jäisikö tämä maahan? Ja saisiko sitä lisää?

Neljän jälkeen kotosalla

Ilta piti sisällään vielä "pienen" kauppareissun, eli neljä säkillistä sapuskaa. Juuh. Mutta ainakin nyt voi rauhassa painaa koko ensi viikon maanantaista seuraavaan maanantaihin töitä huolehtimatta siitä, onko kaapissa nyt varmasti jotain evästä töihin...

Ennen nukkumaanmenoa vietettiin family timeä sohvalla Jessica Jonesin parissa. Otin väkisin kissan kanssa kaverikuvan, hän koki (taas kerran) vääryyttä. Mies totesi tuossa eräs päivä, että mun eläimillä on yksi yhteinen piirre: heillä on aina kovin nälkä. Lisäisin tähän vielä sen, että ovat toistuvasti kovin kaltoinkohdeltuja: ikinä ei saa tehdä mitään kivaa ja pitää suostua kaikkeen tyhmään (kuten suihkuun, kynsienleikkuuseen ja paikallaanoloon). Rankkaa on!

Siinä meni sunnuntai, sitten vaan uutta, kovin pitkää ja uuvuttavaa viikkoa kohti!

Joulukalenterin luukut 11&12: Joulukuvia

Muutaman vuoden minulla on ollut tapana ottaa typeriä joulukuvia ja teettää näistä sitten omat joulukortit. Ajatus on varsin hauska, sillä itse ainakin vastaanotan mieluummin omaperäisiä ja henkilökohtaisia terveisiä, kun jonkin cittarin kassalta matkaan napatun tonttukortin. Tai noh, kortti kuin kortti on kiva, jos sellaisia sattuu enää saamaan, mutta vähän erikoisempi on silti hauskempi!

Fifi ei erityisemmin arvostanut päähinettään, tai koko kuvaustouhua :D

Näinpä nappasin taas eräs aamu hovikuvaajani kyytiin ja hurautettiin tallille. Lumesta ei ole tietoakaan täällä etelässä, joten maisema jätti toivomisen varaa, mutta sille emme valitettavasti voineet mitään tehdä.

Aurinko kylläkin suostui paistamaan, mutta koska vanha kamerani ei tosiaan ole mikään maailman paras vekotin, tuli aika monesta kuvasta sitten ylivalottuneita. Lisäksi rotisko alkaa tosiaan osoittaa hajoamisen merkkejä, nimittäin automaattinen tarkennus ei toimi kovin hyvin. Moni muuten onnistunut kuva ei ollut tarkka ollenkaan. Lisäisin sen uuden kameran sinne joululahjatoivelistalle ;)

Kuvien osittain kehnoa laatua piti sitten hieman lähteä parantelemaan jollain muokkauksella. Minullahan ei uusimalla läppärillä ole minkäänlaista kuvanmuokkausohjelmaa, tuli oikein ikävä sitä ikivanhaa photoshoppia joka minulla nuorempana oli. Mutta niinpä ystäväni google taas auttoi hädässä ja löysin tuollaisen ihan netissä toimivan muokkausohjelman: Pixlr Online photo editor.
Helppoa ja näppärää, tuolla vehkeellä näitäkin kuvia on nyt muokkailtu.

Mitään järin hienoja nämä muokkaukset eivät ole, tiedetään, mutta ihan hauskoja kuvia kaiken kaikkeaan, eikös? Pieni Fifi-poro ja apurinsa Alli Adalmiina Tötterström lähettävät pirteitä terveisiä!

Joulukalenterin luukut 17&18: Katsaus blogeihin

Joulukalenterin alussa pyysin teitä linkkaamaan blogeja. Vastauksia tuli kivasti ja omalle lukulistalleni pääsi pari uuttakin luettavaa, kiitos teille :)

Tässä omat suosikkini (ei missään "paremmuusjärjestyksessä")

 Naurava ponityttö
Naurava ponityttö on Senjan pitämä hyvänmielen heppablogi. Arki pyörii ratsastuskoulun tunneilla ja pikkukisoissa, mutta blogista löytyy myös todella paljon muutakin sisältöä, monipuolisuudesta siis suuri plussa!

Anu, Vihru & Elviira
Anun blogi kertoo suomenhevostamma Vihrusta ja joukkoon liittyneesä varsastaan, Elviirasta.
Blogi on mukavan rehellinen kuvaus arjesta, hyvine ja huonoine hetkineen. Itse suokkien ulkonäköön mieltyneenä ihastelen mielelläni kuvia kauniista Vihrusta.
Myös Elviira-varsan kehitystä on ihana seurata, miten nopeasti se pieni rääpäle kasvaakaan pieneksi hevosen aluksi :)

Doma Natural - yhdessä oppien
Doma Natural on nimensä mukaisesti luonnollisen hevosmiestaidon puoleen kallistuva blogi.
Blogin kirjoittaja asuu Espanjassa, joten sisältö on jo hevosmaailman kulttuurierojen takia mielenkiintoinen. Lisäksi aran hevosen kehittäminen ja kehittyminen on seuraamisen arvoista. Blogista saa myös paljon miettimisen arvoisia pointteja omaan tekemiseen!

Joulukalenterin luukut 9&10: DIY heppanamit

Omatekoiset heppanamit. En nyt aherruksen jälkeen tiedä onko tässä touhussa järjen hiventä, mutta ajatus oli niin kovin mukava: Ihan omin kätösin taiotut herkut hevosystävälle.

Tässä ohjeet:

Heppanameihin nyt voi käyttää aika pitkälti ihan mitä itse haluaa. Meiltä löytyi kaapista sopivasti porkkanaa, omena, kaurahiutaleita, auringonkukan-, pellavan-, chian- ja seesaminsiemeniä sekä hunajaa.

Liotin vajaan desin siemeniä kuumassa vedessä hetken.

Sitten vaan pistetään porkkanat ja omput (muukin hedelmä tosiaan kävisi) karkeaksi raasteeksi. Tarkkoja määriä en mittaillut, raastaa nyt x-määrän tuoretta ja lisää kuiva-ainetta sen mukaan.

Omenan ja porkkanoiden jämät meni jätemyllyyn ;)

 Raasteeseen lisäsin tujauksen chiaa, kun sitä meiltä kotoakin löytyy. Fifille kun tuli tuota superfoodia ostettua, on sitä tullut käytettyä jonkin verran itsekin.

Sitten mössöön lisätään vielä hunajaa. Siirappikin sopisi, kunhan on jotain tahmaa, josta taikinamössö saa vähän sitä kosteutta ja ns.liimaa koostumukseensa. Hunajaa meni kaikkiaan sellainen 5 ruokalusikallista.

Sitten humautin sekaan kaurahiutaleita. Lisäsin ensin varovasti ja tunnustelin vähän miltä massa tuntuu. Annoin seoksen seistä hetken, että kaurahiutaleet saavat imeä raasteen nestettä hieman itseensä ja turvota. Puolisen tuntia tein muuta, ja taikina olikin muuttunut juuri sopivaksi.

Esimerkiksi leseet olisivat myös oiva ainesosa herkkuihin, leseillä taikinan koostumus voisi jopa olla vähän kivempi käsitellä ja kekseistä tulisi todennäköisesti hieman tasaisempia ja siten kauniimpia ;)

Sitten vaan taputtelin taikinasta keksejä pellille ja eikun uuniin. Asteita 150 ja aikaa n.1,5h. Tosin kiertoilmauunin kanssa asteita täytyy vähän laskea, kuten kantapään kautta opin, meinatessani käräyttää keksit :D  Miehen kiertoilmauuni on leipomisen suhteen minulle vielä hieman vieras. Mutta, ajoissa ehdin pelastaa päivän ja käänsin keksit kesken paiston.

Jos herkkujen tulee säilyä päivää paria pidempään, ne pitäisi saada täysin kuiviksi. Kostea kakkunen alkaa nääs homehtua. Eli pidin lopuksi keksejä vielä haaleassa uunissa uuninluukku rakosellaan (näin kunnon kodin hengetär kuivattaa esim sieniä!) puolisen tuntia. Lopputulos oli aika rapsakka.

Valmiit keksit saavat jäähtyä rauhassa ja kuivahtaa vielä yön yli. Sitten vaan herkuttelemaan :)

Joulukalenterin luukut 7&8: Linkkaa blogisi

Näitä on tainnut olla nyt joulukalenterissa useampia, mutta kun olin päättänyt tämän toteuttaa, niin antaa nyt mennä: kun muut niin minäkin! :)

Elikäs, linkkaa kommenttikenttään oma blogisi. Aikaa on viikon verran, eli 15.12 asti.
Tutustun blogeihin ja teen suosikeistani esittelypostauksen joulukalenterini loppupäähän.

Linkitä meille luettavaa! T: Fifi

PS. Käykää vielä osallistumassa ARVONTAAN :)

Joulukalenterin luukut 5&6: Toivelista

Ah, kyllä sitä taas kelpaa selata hevostarvikeliikkeiden nettikauppoja ja himoita. Jos joltain on mennyt ohi, minä rakastan hepparompetta, haalin suurella sydämellä meille kaikkea tavaraa mitä edullisesti saa ja hypistelen kaikkea pinkkiä kuola valuen, yrittäen puhua itselleni järkeä.

Nyt kun on satsattu satulaan ja maksettu tuplatallivuokraa muuttojen yhteydessä, ei toden totta ole varaa ostella mitään turhaa, eikä tässä nyt rehellisyyden nimissä tarvitakaan mitään.

Mutta aina sopii toivoa ja ihastella, eikö vaan ;)

Jos nyt saisin toivoa, niin äkkiseltään tulisi valittua itselle uudet ratsastushousut grippipaikoilla. Minulla kun ei vielä grippihousuja ole, tekisi kovasti mieli lisätä sellaiset kokoelmaan. Lisäksi kaipaisin lisää neuleita. Erinäisiä fleecetakkeja löytyy, mutta muuta materiaalia olevia ratsastukseen sopivia yläosia ei pahemmin olekaan.

New Sure Seat

Casena JH Collection

Fifille haluaisin ihan hirmuisesti tällaisen hauskan sadeloimen! Yleensä kaikki reteät värit ja kivat kuosit, oli kyse sitten loimista tai satulahuovista, on rajattu ponikokoihin. Mutta nytpä näitä monsteriloimia löytyy myös isossa koossa. Tosin sadeloimia meillä on, monta kappaletta, mutta olisihan tämä nyt isolle pojalle huikea :D

Monster Thermo Master 

 Lisäksi olisi nyt kurakelien aikaan kiva, jos olisi jotkut toiset suojat. Tekniikkasuojien huuhtelu ja harjaaminen hiekasta käy kuppimaisuuden takia vähän työlääksi. Jotkin koulusuojat tai nämä maastosuojat olisivat siitä kätevät, että ne saa "avattuna" helposti puhdistettua ja kivoja värejä on myös tarjolla.

Maastosuojat Expert X-Country

Jos vielä törsätä halutaan, niin Fifi saisi ehdottomasti villaisen ratsastusloimen. Onhan meillä fleece, ja erilaista vilttiä olemassa, mutta tuo villaloimi punottuine häntälenkkeineen on vaan niin klassisen kaunis, siitä ei pääse mihinkään. Ja edelleen kuolaan myös punotun timanttiotsapannan perään, mutta oma kitsas tarjoushaukan luonteeni ei kestä maksaa otsapannasta liki viittakymppiä, otsapantojakin kun on jemmassa jos jonkinlaista. Mutta tuo on vaan niiiin kaunis!

Ratsastusloimi luxus

Punottu otsapanta timanteilla

Joulukalenterin luukut 3&4: Arvonta!

Noniin, toinen luukkuparini pitää sisällään arvonnan. Nyt on mahdollista voittaa pukinkonttiin hevosystävällesi herkkuja.

Arvon siis osallistujien kesken kilon pussin Makanan luomu kookostikkuja. Tikut ovat puhdasta luomukookosta tiiviiksi puristettuna, ei mitään lisättyä. Pitkistä tikuista saa pilkottua haluamansa kokoisia paloja hevoselle vaikka venyttelyjumppaan :)

Arvontaan voivat osallistua aivan kaikki, ei tarvitse olla lukija tai tehdä muita temppuja.
Kunhan kommentoit toimivan sähköpostiosoitteen, olet mukana!
Aikaa osallistumiseen on viikon verran, eli perjantaihin 11.12 asti. Nyt mukaan!

Joulukalenterin luukut 1&2: Koristelut

Heipä hei!

Ajattelin yrittää itsekin päästä tässä vähän joulun odotukseen mukaan ja toteuttaa jonkinmoisen joulukalenterin täällä blogin puolella. Koska töitä ja kouluhommia pukkaa edelleen ihan liikaa, vedän mutkat vähän suoraksi enkä julkaise ihan päivittäin uutta luukkua, kaksi menkööt aina samassa :)

Ensimmäisenä esittelin meidän tallin joulukoristelut. Ponikoululla on perinteenä koristella aina joulukuun alkuun kaikki karsinat juhlavasti, ja heppojen hoitajat saavat antaa oman hoitohevosensa karsinaan oman silauksensa.

Kaikilla hevosilla on on oma "nimikkovärinsä", ettei talli kuitenkaan muuttuisi ihan räikeäksi sekametelisopaksi, ja Firren väri on turkoosi. Ilahduin tästä, sillä sininen paalinaru sopi siis värimaailmaan varsin hyvin ;)

Meillä pysyi koristelu varsin maltittisena. Palleroita ja buddhalainen norsu, jonka nyt kaiken taikauskon syövereissä toivon tuovan meille onnea tulevaan vuoteen! Pikkuponeilla on monilla paljon hienommat koristeet, niille kun voi viritellä ylemmäs kaltereihin vaikka mitä, pikkuiset kun eivät yletä niihin ja niin ponit kuin koristeet ovat turvassa.

Joulukalenteri meiltä vielä uupuu, kaikilla hevosilla kun on sellainenkin. Ihan hauska tallilla fiilistellä, kun kotona ei ole jaksettu koristeita viritellä, eikä kalentereita ostella.

Onko teidän tallissa joulukoristeluita? Mitä hauskoja juttuja olette keksineet? :)